Mitä meille kuuluu?

"Äkkiä humpsahti vuosia kaksi, kasvoi Miinakin isommaksi. Kun lehdet puista putoaa, niin Miina kynttilöitä kakun päältä puhaltaa." Näin luki yhdessä synttäri kortissa, jonka neiti sai, apua... siis kaksi kuukautta sitten!!! :o Tuntuu, että tekemistä on paljon ja ei tänne ehdi koskaan kirjautumaan. Tai sitten sen kerran kun ehtii ja pari riviä raapustaa niin jo taas äitiä huudetaan apuun :D Onhan toki tuo töihinpaluukin ollut aikamoinen muutos ja verottanut aikaa tässä koneella istumiselta! Jo on kumma kun työ häiritsee vapaa aikaa ;D Ei kai, mukavaa on ollut palata työelämään ja olla kalenterista kärryillä. Viikonloputkin tuntuu taas viikonlopuilta.

Miinan synttäreitä siis juhlittiin 10.10. isolla porukalla. Jälleen kerran. Vaikka paikalla olikin vain lähisuku ja pari ystävää tuntui, että tilaa oli liian vähän. Olen tästä tainnut aiemminkin mainita, mutta sanon taas. Meillä kun on nää perheet niin erilaiset tuon miehen kanssa. Minulla on kaksi veljeä (joista kummallakaan ei lapsia), äiti, äitin miesystävä, isä ja vaari. Ja tietysti isäni sisko, minun kummini, jonka kanssa paljon ollaan tekemisissä. Siinä ne. Minun suku. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Sitten on Antin puolelta.. viisi sisarusta, joilla yhteensä lapsia on seitsemän (nuorin vajaan viikon ikäinen!), Antin vanhemmat, vanhempien sisarukset, pappa, kummit.. onhan siinä täytettä taloon. Varsinkin, kun kaikki sattuu pyrähtämään, yllätys yllätys, samalla kellon lyömällä. Toki tiedän ketä olen kutsunut, mutta kyllä se aina vaan yllättää. :D
Kivat juhlat olivat ja mimmi sai mieleisiä lahjoja. Kavereita riitti ja kakku ja kahvi plus muut tarjottavat meni kaupaksi. Onnistuneet juhlat siis.

"Virallinen" 2v kuva, tästä siis teetin kuvat kummeille ja mummeille.

Synttäreiden jälkeenkin on tapahtunut kaikenlaista. Oli halloweeniä ja isänpäivää. Halloweeniä olisin halunnut kovasti juhlia, vaan haaveiluksi jäi. Taas. Josko sitten ensi vuonna?? Olisi ihana järjestää oikein kunnon halloween juhlat, pukeutua kunnolla karmivasti ja tehdä toinen toistaan järkyttävämpiä ja ällöttävimpiä herkkuja. Kunhan Miina vähän tuosta kasvaa niin varmasti järkätään!

Isänpäiväksi askarreltiin tällä kertaa tyynynpäälliset. Miinan käden (ja jalan) jäljellä tottakai. Toisella puolella siis käden jälkiä ja toisella puolella jalan <3 Vaarit ja papat saivat siis tyynynpäällisen ja omalle isille Miina piirsi pannunalusen. Kuvaa ei valitettavasti valmiista lahjoista ole (en siis ole kunnon bbloggari kun en muista kuviakaan ottaa! :D). Kaikki askarteluun käytetyt esineet ostin sinellistä. Voi mikä ihana kauppa!

Etelän matkakin on tähän väliin keritty heittää. Kohde Gran Canaria, Bahia Feliz. Tällä kertaa ilmat olivat hyvät ja kesävaatteissa tarkeni, toisin oli vuosi sitten! Erilaisen matkasta teki myös se, että tällä kertaa reissattiin minun äitini ja miehensä kanssa. Tosin menomatkalla oltiin vaan me kolme, minä, antti ja miina. Ihan vaan me <3 Mamma ja pappa odottelivat meitä sitten hotellilla. Heillä oli kahden viikon lomasta toinen jo takana päin. Kotiinpäin mentäessä sitten oltiin kaikki samassa koneessa.

Vierekkäisissä hotelleissa siis asuttiin, pieni välimatka oli ihan hyvä ;)  Päivät kuluivat aikalailla rannalla lekotellen ja meressä lilluen. Miinakin sai kokea meren aallot ja rantahiekan. Päiväunet vedettiin rennosti aurinkotuolissa varjon alla. Mahtavaa!
Puerto Ricossa ja Playa del inglesissä tuli myös käytyä, syömässä, ostoksilla ja Angry Birds puistossa. Palmitos Park käytiin myös katsomassa ja kannatti! Ihana puisto vuoristossa täynnä kaikenlaisia eläimiä, pääasiassa lintuja, mutta myös krokotiili, liskoja magnusteja yms. Ja se paras, delfiinejä. Ihanana muistona on kaksi kuvaa, jossa silitetään delfiiniä Miinan kanssa!

Kovastihan tällaiset paikat keskusteluja herättää ja mollataan miksi ihmiset sielä käy rahoittamassa eläinten vankeutta ja huonoja oloja yms. Tottahan tuo varmaan osittain onkin.. ja onhan se, kyllä sen tiedän. Tuo paikka nyt kuitenkin mielestäni näytti hyvältä ja viihtyisältä niin eläimille kuin asiakkaillekin. Tilaa oli paljon ja hyvinkin vapaasti saivat linnut liikkua. Iso puisto jonka kiertämiseen ajan kanssa ei olisi se yksi päivä edes riitänyt. Delfiinien allas oli tilava ja viihtyisä eikä sielä ollut kuin muistaakseni 4 asukasta. Todella upean esityksen pitivät, vähän oli eritasoa kuin särkänniemessä.
Ainut miinus olivat isot kotkat ja haukat, jotka olivat häkeissä jaloistaan kiinni remmeillä, eivätkä pystyneet lentämään.. tämä aiheutti päänvaivaa ja vähän huonoa mieltä, mutta jotta en koko lomaani murehtimisella pilannut oli pakko asia unohtaa. Petolintujahan nuo ovat ja varmaan olisivat tappaneet toisensa, jos vapaana olisivat samassa tilassa olleet.. en tiedä. Kyllä se jäi mieleen pysyvästi..

Alla muutama kuva matkasta.

Semmoista meille tällä kertaa kuuluu. En jotenkaan meinaa tajuta, että kohta on joulu. Taas. Jouluvalmistelut ovat ihan hyvällä mallilla.. olohuoneen ja keittiön verhot olen jo vaihtanut ja koristaapa olkkarin ikkunoita tähdetkin. Loput koristeet ovatkin vielä kaapissa. Suurin osa lahjoista on hankittu ja vähän olen jo ehtinyt paketoimaankin. Vaan eipä ole enää niin helppoa hommaa kun viimevuonna, johtuen tästä yhdestä tärätätistä joka huomaa mm. kaiken. Paketointi täytyy siis suorittaa pätkissä yöllä tai tyrkätä Miina hoitoon päiväksi ja laittaa kaikki kuntoon kerralla. Ja sitten piilottaa. Yritän ehtiä tekemään seuraavan postauksen ennen joulua ;) Aiheena kiiretön joulu.. joopajoo!

T.Henna

Töissä taas

Niin on aika kulunut siihen pisteeseen, että Miinalla alkoi päiväkoti ja äiti palasi töihin. Samaan aikaan kivaa ja surullista. Ristiriitaista. Niin olin asennoitunut siihen, että kotona ollaan miinan 3vee synttäreihin asti. Vaan kohtahan tuo on vasta 2! ..Mutta töissä tarvittiin jelppiä, joten...

Ensimmäisenä vastassa oli tämä.. nyyhky.

Ihan en onneksi pitkällä päivällä tätä aloittanut, vaan ainakin näin aluksi teen 6h päivässä ja 16pv/kk. Tällä hetkellä se on ihan sopivasti. Päivät kuluu mukavasti toimistossa papereita pläräten ja pientä tyttöä ikävöiden. Kolme kun kello kilahtaa niin auto kaartaa jo päiväkodin pihaan. Heh. 

Miina on kyllä sopeutuvainen tyttö ja tulee hyvin toimeen melkeimpä kaikkien kanssa. Ensin käytiin tutustumassa kolmena päivänä ja hyvin meni. Viimeisenä tutustumispäivänä lähdin pois testiksi, että miten likka reagoi. No itkuhan siitä tuli, mutta nopeasti kuulemma lopetti. Viime maanantaina sitten oli ensimmäinen päivä ja itkien jäi. Niin myös tiistaina, keskiviikkona ja torstainakin. Ja aina äidin sydän särkyi. Itkua pidätellen laahustin autolle ja ajelin hissukseen töihin. Päivän kuulumisia kysellessä selvisi, että kauaa ei itke ja päivä menee sujuvasti. Syö ja nukkuu ja on reipas. Meiän Miina <3 

Perjantaina matkalla päiväkotiin sanoin, että tänään on viimeinen päivä, jonka jälkeen meillä on 4 vapaapäivää. Se olikin ensimmäinen aamu, kun hymyssäsuin äitille ikkunasta vilkutti. Tuli hyvä mieli ja työt maistui ihan eri tavalla. Tämä viikko on onnekseni lyhyt, töitä siis vaan ke-pe. Vaatiihan se totuttelua.   

Rakas päiväkotilainen

Viikonloppu on ollut mukavan lämmin ja aurinkoinen, ollaankin oltu ulkona paljon. Perjantaina oli mulla Perfect Home-kutsut ja paljon ihania tuotteita tulikin tilattua.. hmm. Niistä lisää myöhemmin. Lauantaina ulkoiltiin koko perheen voimin, pyörälenkillä poikettiin auringonkukkia keräilemässä ja sitten vietettiin aikaa leikkikentällä. Sunnuntaina Miina ja isi vietti aikaa keskenään ulkoillen, sillä välin minä loihdin meille herkkuruokaa. Miinan päikkäreitten jälkeen sitten lähdettiin muumimammaa katsomaan kauppakeskus Veturiin. Mukava viikonloppu parhaassa seurassa. 

Nyt vapaapäivän viettoon.

-Henna-

Vähän kesästä

Muumimaailman reissun jälkeen teki kovasti mieli mennä johonkin vielä uudelleen. Kotimatkalla poikettiin nimittäin lintsillä! Käytiin sealifessä katselemassa kaloja ja syömässä yhdessä ravintolassa. Miina katseli kaloja innoissaan ja aina kun kala tuli lähelle, tokaisi että "Yäk!" :D Liekö äidiltä opittua??

Kotona sitten odottelivat kissalipponen ja perus puutarhan kuopsutukset sekä kukkien kastelut. Vilma puolestaan lomaili mökillä, jonne mekin sitten suunnattiin, kun lämpimiä päiviä kerran oli tiedossa.

Mökkireissun jälkeen oli vuorossa ystäväni yllätysvauvakutsut, joihin tekaisin vaippakakun. Ensimmäinen kerta kun sellaisen tein, mutta ei toki viimeinen. Ihanaa askartelupuuhaa ja hyvään tarkoitukseen. Lopputuloksesta olen yllättynyt ja ehkä vähän ylpeäkin ;) Kakkuun siis sisältyi 2pakettia liberon 1koon vaippoja, 4kpl tutteja, helistin, talkkia, rasvaa, tuttipullo ja pienet tossut. Lopputulos näytti tältä!

Vauvakutsujen muita antimia olivat sitten haikara kalenteri (idean kopioin jostain blogista), johon jokainen sai merkata arvauksensa päivästä jolloin pieni tyttö saapuu maailmaan, hedelmäsalaatti vesimelonivaunuissa ja banaanimuffinseja. Juhlat olivat odottavalle äidille yllätys ja saatiinkin pidettyä salassa ihan loppuun asti, hieno fiilis! :)

Vaikka tuntuu, että kesä on ollut pelkkää sadetta ja kylmää vaan, niin silti useimmissa kuvissa aurinko kuitenki porottaa. Takapihalla ollaan touhuiltu paljon, kitketty kukkapenkkejä ja istutettu uusia kukkia. Raparperiä ja vadelmaa myös istutin, kovin olivat pieniä vielä, nautitaan niistä sitten ensi kesänä. Ehkä. Välillä juostiin kotaan sadetta karkuun ja herkuttelemaan :) 

Saippuakuplat on suosiossa ny !

Paljon on myös käytetty aikaa pakastimen täyttämiseen. Tänä vuonna ajattelin, ettei ihan kaikkea mahdollista sinne tungeta kun ei niitä kuitenkaan kaikkia syödä. No.. tulihan sinne taas kaikenlaista. Ihan leikkikentältä Miinan kiikkuessa sain kulhollisen mustikoita, vaarin pihalta vadelmaa ja punaistaviinimarjaa, veljen pihalta karviaisia ja raparperiä, tuttava toi sieniä... ja ihan itse keitin mehut karviaisista. Kyllä nyt kelpaa talvella herkutella. Pihan kukkaloistosta olen myös iloinen, paljon värejä ja yllättävän kauan kestäneet hengissä tällaisen viherpeukalon huostassa ;) 

Huhhei, tulipa taas paljon löpinää ja kuvia. Mutta semmoinen on ollut meidän kesä. Noin suurinpiirtein. Tästä alkaakin sitten ihan uusi sivu taas elämässä. Siitä joskus toiste. Nyt kahville.

Hyvää alkavaa syksyä kaikille. 

T.Henna

Kesäretki muumimaailmaan

Heippa! Tuntuu, että edellisestä postauksesta olisi ikuisuus, vaikka eihän siitä ole! Johtunee ehkäpä siitä, että nyt on paljon asioita mistä kirjoittaa. Tämän tekstin kuitenkin keskitän meidän ensimmäiseen yhteiseen perhelomaan. <3 

Me <3

Oltiin siis muumimaailmassa, ihan vaan meidän perhe. Minä, Antti ja Miina. Parasta. Oltiin puhuttu reissusta muutamia viikkoja sitten, mutta mitään tiettyä päivää ei lyöty lukkoon. Johtuen A:n töistä, se on lähes mahdotonta. Viime sunnuntaina kuitenkin sovittiin, että maanantaina lähdetään ajelemaan turkua kohti miinan päiväuniaikaan, että saa tyttö autossa nukkua. Nukkuihan se, puoli tuntia! Minä puolestani aloin soitella hotelleihin ja huonetta varailemaan.. aiemmin kun ei uskaltanut. Sokos hotel caribia oli ensimmäinen vaihtoehto, mutta sielä ei ollut vapaita huoneita. Naantalin kylpylässäkään ei tilaa ollut. Googlettelin mahdollista yöpaikkaa ja löysin Ruissalon kylpylän, jossa tilaa oli. Sinne siis. Muumimaailmaan oli noin puolen tunnin ajomatka hotellilta. 

Perille päästyämme kiikutimme suurimman osan tavaroista hotellille ja sitten suuntasimme veljeni ja avovaimonsa (miinan kummien) luo kylään, raisioon. Mukava oli käydä ja nähdä heidänkin kotinsa. Yleensä kun vierailu on päinvastainen. Kerrankin kun sinne suunnalle satuttiin matkaamaan oli tietysti myös kummin hevosta käytävä katsomassa, sekä ulkona syömässä. Kiva päivä. 

Tiistai olikin sitten loman tärkein päivä, eli muumipäivä! Jee! En tiedä kumpi oli enemmän innoissaan, Miina vai äiti. Itse olen kerran käynyt sielä, apaut 20 vuotta sitten, joten muistikuvaa paikasta ei juurikaan ole. Auto jätettiin muumiparkkiin, josta bussikuljetus paikanpäälle. Paljon olisi asiaa mutten tiedä mitä kirjoittaisin, joten kuvat puhukoon puolestaan. :)

Kassissa aurinkolasit ja tutti, salkussa eväät ;)

Nipsun ovella.

Drontti oli ihana

Merenneito

Haisuli vähän kutitti

ja se oli kamalaa! :D

Pappa olikin paljon mukavampi.

Ja mamma :)

Tässä miina ja isi mörön luolassa.

 

 

Ihanat maisemat ja kivoja polkuja, valitettavasti tämä on ainut kuva jossa ei ole ketään ylimääräisiä :D

Nipsu shoppi olikin äitille sitten se loman kohokohta, olisin voinut viettää sielä koko päivän ja ostaa kaiken. Miina kun nukahti ruokailun päätteeksi, ei ollut epäselvää mihin tämä äippä suuntasi! :D Ostoskoriin ei valitettavasti tarttunut kuin Miinalle tunika ja housut, kastelukannu, hattivattipehmo ja meikkipeili tuliaiseksi ystävälle. Tavaranpaljous sai minut sekaisin enkä enää osannut ajatella järkevästi :D kerrassaan IHANA kauppa! <3

Vielä ennen hotellille lähtöä piipahdettiin sataman ravintolaan syömään. Kuvissa nautitaan vielä auringosta ja upeasta maisemasta merelle.
 

Kaikenkaikkiaan ihana päivä oman rakkaan perheen kanssa. Tällaisia saisi olla lisää. 

Väsyneet muumifanit <3

 

-Henna-