Yllättävän iloisin mielin Vilma asteli lääkärin ovesta sisään. Odotin jotain ihan muuta. Aikataulussa oltiin kovasta ruuhkasta huolimatta ja leikkaus päästiin aloittamaan ajallaan. Ensin nukutuspiikki, pieni kierros parkkipaikalla ja sit takasin odotushuoneeseen. Kauaa ei tarvinut odotella, että oli tieto pois. Itse leikkaus kesti puolisen tuntia, sillä välin kävin kaupassa. Leikkaus sujui hyvin ja pian jo saatiinkin potilas ulos. Omin avuin se autolle käveli vaikkakin vähän huterasti. Koko kotimatkan raasu istu ja uikutti ja läähätti takapenkillä, äitin reppana. Millään ei olis malttanut käydä maate kotonakaan, vaan viimiseen asti piti seisoa pönöttää omalla pedillä vaikka takajalat vispas kovin. Vihdoin väsy voitti ja vilma kävi ensin istumaan (n.kaksi tuntia), ja sitten lopulta maate. Otettiin kunnon pitkät päikkärit koko porukka! Nyt alkaa jo olla normaali oma itsensä tuo hurtta :)
Toisin kuin minä... flunssa on tuntunut siirtyneen seuraavalle asteelle ja poskionteloita kolottaa, näinköhän se on huomenna tilattava lääkäri. Huomenna olis meillä ollut jokaviikkoinen vauvavanhempi-kerho, mutta se taitaa nyt jäädä väliin.
Onneksi on ilta ja kohtahan sitä pääsee taas nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti