Päiväkahvit kodassa

Asutaan Miinan isin kotitalossa ja pihalla on aina nököttänyt kota. Tai niin kauan kuin minä olen kuvioissa ollut mukana. Remontin yhteydessä se sai uuden paikan pihan perältä ja siellä se on nyt ollut. Unholassa. Yksinään. Aina välillä sinne on kurkattu ja taas vaan ovi kylmästi suljettu. Eräänä päivänä viimeviikolla tähän tuli kuitenkin muutos.

Pihahommissa ollessani päätin vilkaista ovesta sisään, jos jonkunlaisen inspiraation saisi. Ja kuinka ollakkaan, alkoi mielikuvitus lentää. Eikun tuumasta toimeen ja hommiin. Hämähäkin seitit ja ampiaisen pesänalut sai kyytiä kun harja heilui. Pyyhin penkit ja hyllyt pölystä ja ikkunatkin pesin. Tuoksui puhtaalta ja inhoamani hämähäkin seitit olivat poissa. Seuraavana päivänä lähdettin kirppiksiä kiertelemään, josko löytyisi jotain sopivaa millä kodan saisi kotoisaksi. Löytyikin. Muutamalla kirpparilla käytiin ja jo oli tavaraa vaikka kuin. Vain muutama tavara on omiani, kuten kahvipannu ja pari koristetta.

Tässä melkein kokonaisuus. Paljon on tyynyjä ja vielä voisi olla lisääkin. Kaksi lempparia on löytynyt...

...tämä..

..ja tämä. ;D

Ikkunoita koristaa tähdet, jotka sain lahjaksi ystävältäni <3

Penkillä ihana vanhanaikainen kahvipurkki ja kori.

 

Mikäs sen mukavampaa, kun nauttia kahvit "uudessa" kodassa hyvässä seurassa.

Kolmen vuoden tauon jälkeen koitti myös se päivä kun Lilliä alkoi kiinnostaa ulkoilma. Yhtenä päivänä grillattiin ja uteliaana karvakorva hiipi ovelle aina kun siitä kuljettiin. Suunnittelin jo viime kesänä, että kun piha saadaan kuntoon ja valmiiksi, eikä sielä enää pörrää koneita ja muuta sinne kuulumatonta, niin sitten pääsee kyllä vanha rouva ulos. Oltiin myös miinan isin kanssa keskusteltu siitä, kuinka hankalaa tulee kesällä olemaan jos ei sitä lasketa. Kesällä kuitenkin on kiva, että takaovi on auki koko päivän ja siitä kulkee kukin miten haluaa. Nyt se on mahdollista. Parin viikon ajan Lilli on nyt ulkoillut ja oikein hyvällä menestyksellä. Käy kyllä pihan ulkopuolella, mutta vauhdilla tulee takaisin. Tuo muutaman vuoden sisällä olo on ollut kyllä hyväksikin, vähän on arka ja pelkää melkein kaikkea, joten ei uskalla minun onnekseni kovin kauas lähteä. Kerää rohkeutta ja suurentaa reviiriään ihan rauhassa.

-Henna-